Kun reilu kolme vuotta sitten aloitin Aikuis-ja Yleiskasvatustieteen opintoni Helsingin Yliopistossa, ajattelin joskus ääneen sivulauseessa, että kyllähän niistä pedagogisista taidoista sitten on hyötyä myös hevosten parissa ja valmentajan roolissa. Tänä keväänä ahersin kandidaatintutkielmani parissa, aiheena tietenkin mielikuvien käyttö ratsastusopetuksessa. Kuten kandin aiheestanikin voitte päätellä, oli ajatus hevosalan yrittäjyydestä muhinut enemmänkin näiden kolmen opiskeluvuoteni aikana. Ajelimme äitini kanssa melkein päivittäin Nurmijärvelle, jossa hevosemme tuolloin asuivat, ja pikkuhiljaa aloimme puhumaan enemmän ja enemmän omasta tallista. Yhtenä helmikuisena päivänä saimme kuulla, että Sipoossa olisi ihana tila myynnissä... Tuumasta toimeen ja pankkineuvotteluiden jälkeen olimmekin avomieheni kanssa yhtäkkiä vappuaattona tilanomistajia!
Siitä tämä Helsingin keskustasssa asuvan nuoren parin arki alkoikin muuttumaan päivä päivältä enemmän, ja kesäkuun alussa muutimme tänne "landelle". Ihan junttejahan tässä ei vielä olla, edelleen pääsee puolessa tunnissa stadiin ;) Kesä aherrettiinkin sitten kellot ympäri koko perheen voimin, jotta saimme kaiken valmiiksi heppojen muuttoa varten. Tässä välissä postissa saapui Kasvatustieteen kandidaatin paperit (jatkan tässä työn ohella maisteriksi) ja toiminimenkin kerkesin perustaa! Kisakausi oli myös täysillä käynnissä, joten hevoset muuttivat tilalle vasta elokuun lopussa, PM-kisojen jälkeen. PM-kisoista toimme Thórin kanssa tuliaisena hopeamitalin :)
Olen tosi tyytyväinen meidän tallin porukkaan, omia heppoja on 3 ja asiakkaita 9. Hyviä tyyppejä, niin hevoset kuin ihmisetkin ! <3
(Tässä lunta on vielä suhteellisen vähän :D)
Thór näyttää kieltä talvelle :D!
Lämmin vaatetus on kaiken A ja O!
Iltaisin otamme hevoset sisälle seitsemän maissa, ja noin puoli kahdeksalta hepat nauttivat iltaruuistaan. Pihaton slowfeeding-laatikot täytetään myös illalla täpötäyteen yötä vasten. Sitten suljemme tallin ovet ja sanon "Hyvää Yötä, God Natt", hepoille :)
Arki tosiaan on nyt hyvin erinäköistä kuin vuosi sitten, työtä riittää, mutta tämä tuntuu niin omalta jutulta! Perhettäni en voi kiittää tarpeeksi, olette suunnaton apu <3
P.S. Hauis on kasvanut näissä hommissa ;)!
// Arnella Nyman